|
|
Bändi 
Miten
syntyi bändi nimeltä White? Bändi harjoitteli epäsäännöllisesti aina silloin tällöin viikonloppuina. Kaikki soitti suurinpiirtein vähän kaikkia soittimia, esim. Jarno oli rumpali, kitaristi ja myös laulaja, minä soitin bassoa, pianoa, kitaraa ja rumpuja sekä lauloin ja Ossi soitti bassoa, kitaraa ja saksofonia. Omia kappaleita ei The 4Boysilla ollut kuin yksi: Ossin ja minun säveltämä The Jolly Blues. Se oli pianon ja saksofonin vuorottelua bluesin sävelin bändin säestäessä. Biisissä oli jotain erikoista: nimensä mukaisesti se oli jokseenkin iloisen kuuloinen huolimatta blues-rakenteestaan. Muutama keikka ehdittiin soittaa Kemijärvellä The 4Boys -bändillä, kunnes Kemijärven seurakuntaan tuli uusi nuoriso-ohjaaja Petu eli Petteri Tiainen joskus 1997 vuoden alkupuolella. Hän kysyi jonkin aikaa oltuaan Kemijärvellä, olisiko seurakuntanuorissa halukkaita nuoria perustamaan gospel-bändin. Kaikki neljä The 4Boysin jäsentä olivat innokkaita ehdotukseen. Näin tuli eteen musiikkityylin vaihto. Ei niinkään siksi, ettei gospelia voinut soittaa rock and roll -tyyliin, vaan siksi, että gospelia ei juurikaan ollut sillä tyylillä. Pekka Mikkola halusi ryhtyä bändin miksaajaksi heti sen alkutaipaleella. Näin bändiin tuli viides jäsen. Nimeä bändillä ei ollut ja semmosta piti alkaa miettiä kuumesesti. Koska kaikki bändiläiset olivat samassa koulussa, voitiin välitunneilla suunnitella bändikuvioita. Eräällä lukuisista mietintähetkistä keksimme Ossin kanssa nimen White. Se oli niin lyhyt ja ytimekäs ja löytyyhän siitä jonkinlaista kuvaannollisuutta, jos haluaa etsiä, joten miksipä ei. Kemijärven seurakunta tarjosi tilat harjoitella säännöllisesti ja tarjosi pienen äänentoistolaitteiston Whiten käyttöön. Bändikokouksia alettiin pitää Petun johdolla. Niissä sovittiin suurista linjauksista, tilojen käytöstä, harjoitusaikatauluista jne. Isoja sanasotia ja riitoja ehdittiin käydä melko säännöllisissä kokouksissa, vaikkakin riidat näin jälkeenpäin muisteltuna olivat melko naurettavia ja vähäpätöisiä. Alkuvaiheessa oli suuria ongelmia rumpujen kanssa, kun niille ei mäiskijää tahtonut löytyä. Jarno oli siirtynyt soolokitaristiksi, Ossi kosketinsoittajaksi, Juho basistiksi sekä minä komppikitaristiksi ja laulajaksi, joten rummut olivat tyhjät. Väliaikaisia soittajia oli jokunen, mutta vakinaista rumpalia ei White saanut. Ensimmäinen pienimuotoinen keikka soitettiin vapunaattona -97 Kemijärvellä. Siellä soitettiin yksi oma kappale ja kolme cover-biisiä. Keväällä Juho ilmoitti muuttavansa Rovaniemelle, mistä johtuen piti löytää rumpalin lisäksi uusi basisti. Onneksi piakkoin saatiin basistiksi Kemijärveläinen, muita bändiläisiä vuoden nuorempi, Arto Karhunen, mutta rumpalin penkki oli edelleenkin tyhjä. Kesän aikana harjoiteltiin uusia kappaleita ja oltiin päätetty soittaa ainoastaan omia, ei covereita. Loppukesästä tai pikemminkin alkusyksystä löydettiin kuin ihmeenkaupalla rumpali, Antti Säynäjäkangas. Joku bändiläisistä oli ollut isosena leirillä, jolla Antti kävi rippikoulunsa. Antti esiteltiin bändille ja siinä se; bändi oli nyt kuusihenkinen ja täysi bändikokoonpano ( laulu, 2 kitaraa, basso, rummut, koskettimet) lukuunottamatta valomiestä oli valmis. Syksyllä
-97 Petu keksi, että Whitehan voisi osallistua Oulu-Gospel Sound Checkiin,
mikä on aloittelevien gospel-bändien kilpailu. White innostui asiasta.
Kilpailuun piti lähettää demo joko levynä tai kasettina. Nopeasti
harjoiteltiin neljän biisin setti, jonka pystyisi lyhyillä keikoilla vetämään.
Kolme niistä oli kesällä syntyneitä minun sanoittamia ja säveltämiä
sekä bändin sovittamia kappaleita. Demo nauhoitettiin jonakin
syysviikonloppuna Kemijärven SRK:n nuorisotalon yläkerrassa. Demolla
olevat kappaleet ovat Ensimmäisen
oikean keikan White sai vähän ennen Oulun kilpailua, kun Kemijärven
seurakunta järjesti Pro One -tapahtuman, jossa pääesiintyjänä oli Pro
Fide. White esitti kilpailussa esitettävät biisit tapahtumassa. Esitys
oli hyvää harjoittelua Oulua varten ja saihan bändi siitä varmuutta,
kun ensimmäinen keikka vihdoinkin vakiintuneella kokoonpanolla oli
takana.
|
|||